Torpalle laitettiin muutama vuosi sitten Susanna- puuhella vanhan kaminan tilalle. Se on erinomainen kapistus ja hoitaa yhtä aikaa monta tehtävää. Tupa lämpiää nopeasti, uuniin voi laittaa lihapotin kypsymään tai paistaa pullaa, hellalle sopii monta kattilaa ja pannua, vaatteet kuivuvat oskarinoksilla tai pellinvarsilla, pesuvettäkin voi tarvittaessa kuumentaa, elävä tuli virkistää. Tämä edellyttää tietysti, että on hyviä polttopuita ja meillä onneksi niitä on.
Eilen oli mieleni apea, kun tulin Torpalle, oli vähän pettymyksiä ja hämminkiä. Täällä kotilieden lämmössä olen taas tasoittunut.Olen katsellut auringon nousua tuvan päätyikkunasta, hiihdellyt auringonpaisteisilla hangilla, kuivatellut hikiset vaatteet hellan päällä, keittänyt mutteripannulla kahvia hellalla, katsellut kuutamon valoa illalla, nukkunut puutalon viileässä,lammittänyt selkääni uunin kyljessä.
Kolmas portti avaa tien työelämän jälkeiseen omaan aikaan. Miten elämä nyt järjestyy, miltä se tuntuu? Onko elämällä arvoa ilman työpanosta, suorituksia ja työn rytmiä? Kuinka tästä elämänvaiheesta selviän, kuinka minun käy? Eläkkeelle siirtymisen jälkeisiä kokemuksia,tuntoja,päivien kulkua sellaisina kuin ne tulevat.
torstai 25. maaliskuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Pieni eläkekirja
Vielä tuleekin yksi päivitys tähän blogiin, jonka lopettelin vuosi sitten. Blogikirjoittelun sivutuloksena syntyi pieni kirjanen, jonka ...
-
Kutsuimme sisareni kanssa tädin lähimmät 11 ystävää vielä hänen kotiinsa, niin tuttuun kaikille, ennenkuin sitä aletaan purkaa. Samalla tarj...
-
Nyt on olo, että olen kulkenut eläkeportin läpi. Helpompi prosessi työstä irtoaminen on ollut kuin lapsista irrottautuminen. Se on luku sinä...
-
Edesmenneen ihmisen käyttötiliä, minkä numero on ilmoitettu monelle taholle, ei kannata lopettaa ainakaan vuoteen. Lopetin muut tilit rahasi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti