Kuljeskelin Torpan lähistöllä kamera kädessäni ja näin taas nämä esi-isieni työn jäljet; pellolta käsivoimin sivuun kangetut kivet, joita näillä kivisillä pelloilla nousee pintaan edelleenkin. Käden jälki on myös kivinavetan kivissä. Enoni ovat ne kolmekymmenluvulla osanneet kalliosta halkaista, tuoda pihaan ja pystyttää. Näkyykö jossain minun työni jälki? Aika vähiin taitaa jäädä.
Suurimmasta osasta ihmisen työstä ei jää dokumenttia, se elää silloin kun se tapahtuu ja vaikuttaa niihin, joihin se kohdistuu. Joiltakin jää käsitöitä, joiltain istutettu puu, talo, kiviaita, joiltain kirja tai sävellys. Olen minäkin muutaman puun istuttanut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti