vaikka ei tekisi mitään. Se on eläkeläiselle tarpeellista tietoa. Vaikka vain levollisesti viivyttelet kahvin kanssa, lueskelet lehtiä, ihailet auringon nousua, makailet, katselet kauan puiden latvoja, hissuttelet, et saa mitään viestejä etkä odotakaan niitä, vähän ulkoilet, lueskelet lehtiä kahvilassa, niin ilta tulee ja olo on jotenkin eletyn tuntuinen. Olet läsnä elämässäsi.
Oikeastaan aikaa onkin vain juuri tämä hetki, muuta aikaa ei ole, sanoo Eckhart Tolle kirjassaan "Läsnäolon voima". On hyvä koettaa pysäyttää mielen ja ajatusten virta, menneen harmittelu, tulevan pelko ja sen rauhaton ennakoiminenkin, olla läsnä kehossaan ja elämässään tässä ja nyt. Se ei ole helppoa, mutta se tyynnyttää mielen. Ydinolemus on jotain ulkonaisesta riippumatonta rauhaa, riippumatonta myös kärsimyksestä, menestyksestä tai muista ihmisistä. Sitä voi opetella etsimään pysähtymällä hetkeen, tajuamalla elämä lahjana. Joskus voi kokea ihmeellisen ilon välähdyksiä ja osallisena olon tuntoja, jotka muistaa läpi elämänsä.
Kolmas portti avaa tien työelämän jälkeiseen omaan aikaan. Miten elämä nyt järjestyy, miltä se tuntuu? Onko elämällä arvoa ilman työpanosta, suorituksia ja työn rytmiä? Kuinka tästä elämänvaiheesta selviän, kuinka minun käy? Eläkkeelle siirtymisen jälkeisiä kokemuksia,tuntoja,päivien kulkua sellaisina kuin ne tulevat.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Pieni eläkekirja
Vielä tuleekin yksi päivitys tähän blogiin, jonka lopettelin vuosi sitten. Blogikirjoittelun sivutuloksena syntyi pieni kirjanen, jonka ...
-
Edesmenneen ihmisen käyttötiliä, minkä numero on ilmoitettu monelle taholle, ei kannata lopettaa ainakaan vuoteen. Lopetin muut tilit rahasi...
-
Vielä tuleekin yksi päivitys tähän blogiin, jonka lopettelin vuosi sitten. Blogikirjoittelun sivutuloksena syntyi pieni kirjanen, jonka ...
-
Minua ei enää kiinnosta ajatella eläkkeelle jäämisen aikaa ja prosesseja, ei ole tainnut kiinnostaa vähään aikaan. Se kertoo minulle, ett...
Tänä paastonaikana olen pyrkinyt olemaan paikalla hetkissä, joita päivä tarjoaa. Ilman turhaa rientämistä, vain välttämättömyydet hoitaen. Siitä syntyy tyyni olo, jonkinlainen hiljainen onni. Luen päivittäin luvun Munkki Serafimin kirjaa Tie ylösnousemukseen ja Efraim Syyrialaisen paastorukouksen mukana hiljennyn.
VastaaPoistaTämä on eläkkeellä olon parhaita puolia, mahdollisuus elää hiljaisia päiviä silloin kuin siltä tuntuu.
VastaaPoista