Kolmas portti avaa tien työelämän jälkeiseen omaan aikaan. Miten elämä nyt järjestyy, miltä se tuntuu? Onko elämällä arvoa ilman työpanosta, suorituksia ja työn rytmiä? Kuinka tästä elämänvaiheesta selviän, kuinka minun käy? Eläkkeelle siirtymisen jälkeisiä kokemuksia,tuntoja,päivien kulkua sellaisina kuin ne tulevat.
tiistai 13. syyskuuta 2011
Jälkipäiviä
Nyt on vain lepäilty viikonlopun ponnistuksen jälkeen Keski-Suomen tukipaikassamme, ihailtu kukkalaitteita, ulkoiltu ja syöty kahvitilaisuuden rääppiäisiä. Tässä iässä ihminen ei palaudu yhdessä yössä. Tänä aamuna mies lähti junalla Helsinkiin, jossa väitöskirjan kustantaja KVS järjestää esittelytilaisuuden. Loppukuusta sellainen on myös asuinpaikkakunnallamme paikallisen kansanopiston järjestämänä.
Monet tohtorit varoittelivat tyhjyyden ja masennuksen tunteesta, joka valtaa mielen pitkäaikaisen, elämää pitkään hallinneen ponnistuksen jälkeen. Karonkkapuheessani lupailin järjestää hänelle uusia haasteita kotipiirissä. Toistaiseksi mies on kokenut vapauden ja helpotuksen tuntoja. Luentopyyntöjä on jo kertynyt, joten yksin jäämisen ja turhautumisen tunnetta ei hänelle ehkä tule. Se jää nyt nähtäväksi.
Huomenna palaillaan Torpalle ja menen etsimään puolukkaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Pieni eläkekirja
Vielä tuleekin yksi päivitys tähän blogiin, jonka lopettelin vuosi sitten. Blogikirjoittelun sivutuloksena syntyi pieni kirjanen, jonka ...
-
Edesmenneen ihmisen käyttötiliä, minkä numero on ilmoitettu monelle taholle, ei kannata lopettaa ainakaan vuoteen. Lopetin muut tilit rahasi...
-
Vielä tuleekin yksi päivitys tähän blogiin, jonka lopettelin vuosi sitten. Blogikirjoittelun sivutuloksena syntyi pieni kirjanen, jonka ...
-
Minua ei enää kiinnosta ajatella eläkkeelle jäämisen aikaa ja prosesseja, ei ole tainnut kiinnostaa vähään aikaan. Se kertoo minulle, ett...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti