Onneksi tuuli nousi juuri, kun menin kokeilemaan, alkaisiko saunan kiuas vetää tällä kertaa. Tuuli veti savun piipusta ulos. Tulen hiipumista odotellessani suunnittelin hikijumpan lumikengillä ennen saunaan menoa. Tallasin pimeässä pellolle "ufospiraalin" ja tulin jälkiäni myöten takaisin. Lumi upotti, välillä kaaduin enkä ollut päästä ylöskään, hiki irtosi siellä myllätessäni. Kuvittelen, että luontotarkkaaja-naapuri ohi ajaessaan hetken ihmettelee jälkiä ja saa näystä pienen huvin, tämä jonka silmä luonnosta kaiken havaitsee!
Viime viikolla tämä hyvä naapuri soitti, että teidän Torpan pihassa on vieras auto takakontti auki ja mies meni aittaan, onko oikealla asialla. Vävy siellä oli oikealla asialla puolukkasankoa hakemassa uudella autollaan. Joskus voisi joku olla väärälläkin asialla.
Kun tulin saunasta, oli taivas tähdittynyt kirkkaaksi Torpan ylle.
Voi miten iloinen ja kiitollinen olen, että olen saanut jo neljä vuotta nauttia eläkkeellä olosta, vaikka minusta on tällainen kylähullu tullutkin!
Kolmas portti avaa tien työelämän jälkeiseen omaan aikaan. Miten elämä nyt järjestyy, miltä se tuntuu? Onko elämällä arvoa ilman työpanosta, suorituksia ja työn rytmiä? Kuinka tästä elämänvaiheesta selviän, kuinka minun käy? Eläkkeelle siirtymisen jälkeisiä kokemuksia,tuntoja,päivien kulkua sellaisina kuin ne tulevat.
sunnuntai 30. tammikuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Pieni eläkekirja
Vielä tuleekin yksi päivitys tähän blogiin, jonka lopettelin vuosi sitten. Blogikirjoittelun sivutuloksena syntyi pieni kirjanen, jonka ...
-
Tulipa vielä perunkirjoitusasiaa hoidettavaksi tätini asunnon myynnistä, puolen vuoden tauon jälkeen. Asia tuli minulle asunnonvälittäjämme...
-
Vielä tuleekin yksi päivitys tähän blogiin, jonka lopettelin vuosi sitten. Blogikirjoittelun sivutuloksena syntyi pieni kirjanen, jonka ...
-
Kutsuimme sisareni kanssa tädin lähimmät 11 ystävää vielä hänen kotiinsa, niin tuttuun kaikille, ennenkuin sitä aletaan purkaa. Samalla tarj...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti