Kiinnostavaa ja pitkäjänteistä puuhaa toivoin eilen tyhjäkäynnin tilalle. No, tuli ainakin puuhaa, ehkä turhaa, kun Torpan kellarissa on vettä. Huomasin sen, kun avasin tuvan lattian alla olevan maapohjaisen kellarin kannen. Piti hakemani sieltä maalaustarvikkeita takkamuurin maalausta varten. Vastaan kiilsi yllätys, vesipinta. Koskaan keväällä emme ole sellaista huomanneet, kerran sadekesänä siellä oli vettä.
Panin saappaat jalkaan, hain kaksi sankoa ja tuhkakihvelin ja laskeuduin tikapuut kellariin. Kun sanko ei enää ottanut, kippasin kihvelillä vettä sankoihin. Yhteensä parikymmentä kertaa päivän mittaan olen punnertanut sangot ylös ja kantanut ne ulos. Kun sain hiekkapohjan näkyviin, tuli seinän vierestä esiin oikein lirisevä noro. Vesi ei haise pahalta, pikemminkin raikkaalta sulavalta lumelta.
Soitin paikalliselle putkimiehelle, joka tulikin pian käymään. Vettä oli niin vähän, ettei voinut laittaa imuria. Hän katsoi että likakaivo on täyttynyt sulalumesta, kaivon poistoputki on varmaan jäässä ja kaivosta virtaa yli. Mutta silloin sen pitäisi kai haista?No oli miten oli, hänen mielestään vesi ei haittaa, vaan imeytyy pikapuoliin hiekkapohjaan. Pesin kuravanan luukulta pihalle puhtaaksi ja ryhdyin maalaamaan savuttunutta muuria valkoiseksi. Nyt sitä oikein ilokseen katsoo, tuli hyvä värisävy. Siitähän tietää, onko jokin hyvä, että silmä hakeutuu katsomaan.
Muutakin sisäjumppaa ilmaantui. Eilen kävi remonttimies suunnittelemassa tapetointia ja lattiapäällysteiden laittoa. He saattavat tulla toukokuun alkupuolella. Nyt pitää kuljettaa kaikki pikkutavara pois koko 90 neliön alalta. Isompia huonekaluja he siirtelevät itse. Pikkuhiljaa selviää, että kuljeteltavaa riittää: irtokaapeista astiat ja muut putoilevat tavarat, kirjahyllyn kaikki kirjat, kaikkien kaappien ja pöytien päältä tavarat, seinät tyhjiksi, naulakot, matot, verhot, sitten pikkuhuonekalut.. Olen kantanut nyt kymmenkunta kassillista vinttiin, mutta se on vasta alkua. Kaikkia ei kyllä tuoda takaisin.
Tuli mieleen, että nythän on lauantai, vaikka ei tunnu siltä. Laitoin pihasaunan lämpiämään. Puita pitää lisäillä ainakin parin tunnin ajan. Siinäpä tulee ulkoilua ja pihapolulle kuuluvat joutsenten ja kurkien huutelut suolta. Kurki kuulemma osaa sanoa ärrän, joutsen ei, siitä ne erottaa. Ensimmäinen lämmin kevättuuli leyhyttää mökin akan hiestyneitä suortuvia, kun kumisaappaat jalassa ramppaa tuvan ja saunan väliä.
Kolmas portti avaa tien työelämän jälkeiseen omaan aikaan. Miten elämä nyt järjestyy, miltä se tuntuu? Onko elämällä arvoa ilman työpanosta, suorituksia ja työn rytmiä? Kuinka tästä elämänvaiheesta selviän, kuinka minun käy? Eläkkeelle siirtymisen jälkeisiä kokemuksia,tuntoja,päivien kulkua sellaisina kuin ne tulevat.
lauantai 16. huhtikuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Pieni eläkekirja
Vielä tuleekin yksi päivitys tähän blogiin, jonka lopettelin vuosi sitten. Blogikirjoittelun sivutuloksena syntyi pieni kirjanen, jonka ...
-
Edesmenneen ihmisen käyttötiliä, minkä numero on ilmoitettu monelle taholle, ei kannata lopettaa ainakaan vuoteen. Lopetin muut tilit rahasi...
-
Vielä tuleekin yksi päivitys tähän blogiin, jonka lopettelin vuosi sitten. Blogikirjoittelun sivutuloksena syntyi pieni kirjanen, jonka ...
-
Minua ei enää kiinnosta ajatella eläkkeelle jäämisen aikaa ja prosesseja, ei ole tainnut kiinnostaa vähään aikaan. Se kertoo minulle, ett...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti