Perjantaitunnelma, kuin olisi työviikko takana. Maalausurakka on jatkunut vähän pitempäänkin kuin suunnittelin, kun maalia riitti. Millään en osaa kovin siististi tehdä, niin että olen siivonnut omia jälkiäni pitkin lattiaa. Alkoi jo se puuha riittää, ei eläkeläisen pidä liiaksi rehkiä. Nyt pidetään vapaata, huomenna tulee vieraitakin.
Tuntuu, että olisi kiva matkustaa jonnekin, saada vaihtelua, mennä palvelujen ääreen. Työssä olin niin paljon matkoilla, että en matkavirikkeitä vapaa-aikoina kaivannut. Vapaa-aikana suunnattiin saarimökin tai syrjäkylän hiljaisuuteen. Kesäkuussa on Turkin matka. Katselin hotellikuvia ja karttoja, aloin odottaa matkaa.
Kolmas portti avaa tien työelämän jälkeiseen omaan aikaan. Miten elämä nyt järjestyy, miltä se tuntuu? Onko elämällä arvoa ilman työpanosta, suorituksia ja työn rytmiä? Kuinka tästä elämänvaiheesta selviän, kuinka minun käy? Eläkkeelle siirtymisen jälkeisiä kokemuksia,tuntoja,päivien kulkua sellaisina kuin ne tulevat.
perjantai 4. toukokuuta 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Pieni eläkekirja
Vielä tuleekin yksi päivitys tähän blogiin, jonka lopettelin vuosi sitten. Blogikirjoittelun sivutuloksena syntyi pieni kirjanen, jonka ...
-
Edesmenneen ihmisen käyttötiliä, minkä numero on ilmoitettu monelle taholle, ei kannata lopettaa ainakaan vuoteen. Lopetin muut tilit rahasi...
-
Vielä tuleekin yksi päivitys tähän blogiin, jonka lopettelin vuosi sitten. Blogikirjoittelun sivutuloksena syntyi pieni kirjanen, jonka ...
-
Minua ei enää kiinnosta ajatella eläkkeelle jäämisen aikaa ja prosesseja, ei ole tainnut kiinnostaa vähään aikaan. Se kertoo minulle, ett...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti