Lähdin illalla kahdeksan jälkeen kävelemään lumenpimeälle kylätielle. Hyvin siellä näkee kulkea ilman lamppua. Torppaan ei näy yhdenkään talon valot. Menin katsomaan, ovatko pikkuserkut ja muut kyläläiset kotona. Kaikilla oli valot, en ole yksin kylällä. Yhtään autoa ei kulkenut. Hengitin hyvää happea, rentouduin.
Nyt olen lähdössä hiihtelemään. Olo on hyvä, kun nukuin hyvin hiljaisuuden keskellä. Kello lyö tuvassa, mutta en herää siihen.
Kolmas portti avaa tien työelämän jälkeiseen omaan aikaan. Miten elämä nyt järjestyy, miltä se tuntuu? Onko elämällä arvoa ilman työpanosta, suorituksia ja työn rytmiä? Kuinka tästä elämänvaiheesta selviän, kuinka minun käy? Eläkkeelle siirtymisen jälkeisiä kokemuksia,tuntoja,päivien kulkua sellaisina kuin ne tulevat.
lauantai 22. tammikuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Pieni eläkekirja
Vielä tuleekin yksi päivitys tähän blogiin, jonka lopettelin vuosi sitten. Blogikirjoittelun sivutuloksena syntyi pieni kirjanen, jonka ...
-
Edesmenneen ihmisen käyttötiliä, minkä numero on ilmoitettu monelle taholle, ei kannata lopettaa ainakaan vuoteen. Lopetin muut tilit rahasi...
-
Vielä tuleekin yksi päivitys tähän blogiin, jonka lopettelin vuosi sitten. Blogikirjoittelun sivutuloksena syntyi pieni kirjanen, jonka ...
-
Minua ei enää kiinnosta ajatella eläkkeelle jäämisen aikaa ja prosesseja, ei ole tainnut kiinnostaa vähään aikaan. Se kertoo minulle, ett...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti