Vesivyöpelastaja

Tänään saatiin tädin asunto esittelykuntoon, niinkuin sen nyt ilman remontteja voi saada, aivan nätiltä siellä näyttää. Pantiin varastosta paimentolaismattoja lattioille, kun ne serkun mukaan alkavat taas olla muotia. Lumessa niitä pöllytettiin ja puhtailta vaikuttivatkin.
Siinä kodissa ei ole riidelty, pahaa ei ole tapahtunut. Jos seinät säilövät tunnelmia, niin naurua, sukkapuikkojen kilinää, puhelua ja laulua niissä piilee. Vaikka pikkutavaraa on viety pois, edes yksikään hylly ei ole tyhjä, paitsi kellarissa ja varastossa. Niitten tyhjyydestä ja siisteydestä oikein iloitsen! Kyllä yli neljänkymmenen vuoden asumisessa tavaraa kertyy, vaikka täti ei ollut mikään hamstraaja.Saattelin serkun aarteineen junaan.
Selkä alkoi vähän vihoitella ja onneksi tänään oli vesivyöjumppa jalkavastuksin. Oli aivan ihanaa kokea kunnon vesivastus ja reipastahtinen jumppa, jossa hengästyi. Jalkavastukset tuovat hienosti tehoa jumppaan. Kun puoli tuntia oli kulunut, tuntui taas selvästi, kuinka alaselkä rentoutui ja vähän likistyneet nikamat saivat vapautta, vyö kun kannattelee vyötäröstä ylöspäin. Kuusi vuotta sitten selkäni meni aivan jumiin ja tuli välilevyn pullistuma. Puhuttiin leikkauksesta.Sain kuitenkin fysioterapeutilta ohjeen hankkia vyön. Kahden kuukauden sitkeilyn jälkeen kipu hellitti, nikamaväli vapautui ja pullistuma pääsi vetäytymään koloonsa. Siitä asti viikottainen vyösessio on pitänyt selkäni kunnossa. Mikähän tilanteeni olisi ilman tätä pelastajaa? Suosittelen!