sunnuntai 7. elokuuta 2011

Miehen kanssa vaatekaupassa

Eilisen tanttukauppakirjoituksen johdosta kysyi yksi lukija, että miksi en mennyt Seinäjoelle ostoksille, kun siellä olisi suuremmat valikoimat. No siinä on haittana tämä mies vaatekaupassa-probleema.

Minä kun en nykyään aja autoa, niin pitäisi ottaa mies kuskiksi. Kulkea vieraissa kaupoissa ja kuljettaa miestä mukana on liian vaativa suoritus. Yksi kauppa menee, jos siellä on nojatuoli ja varaa mukaan askart. tarkoitan Iltasanomien sanaristikot, mutta kun pitää siitä siirtyä toiseen ja kolmanteen paikkaan, niin kyllä hänelle tulee väistämättä kiireellistä asiaa Shellille.

Joskus on hyvä kuulla miehen mielipide, kun hänellä sellainen vaatteistakin on. Vaatekaupassa käynti sujuu hyvin näin. Käy itse ensin sovittamassa ja sopiva tai mahdollinen laitetaan sivuun, korkeintaan kaksi. Sitten lähdetään miehen kanssa kauppaan ja puetaan kiireesti mekko päälle ja esitellään se. Hän saattaa sen hyväksyä siltä seisomalta. Hän voi sanoa kiireesti: -On se hyvä, minä voin maksaa. Näin kävi nytkin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pieni eläkekirja

Vielä tuleekin yksi päivitys tähän blogiin, jonka lopettelin vuosi sitten. Blogikirjoittelun sivutuloksena syntyi pieni kirjanen, jonka ...