Kolmas portti avaa tien työelämän jälkeiseen omaan aikaan. Miten elämä nyt järjestyy, miltä se tuntuu? Onko elämällä arvoa ilman työpanosta, suorituksia ja työn rytmiä? Kuinka tästä elämänvaiheesta selviän, kuinka minun käy? Eläkkeelle siirtymisen jälkeisiä kokemuksia,tuntoja,päivien kulkua sellaisina kuin ne tulevat.
tiistai 4. lokakuuta 2011
Lepään piikkimatollani
Harva se aamuyö otan paidan pois ja levitän piikkimaton alleni. Muutama vuosi sitten niitä mainostettiin kovasti joulun alla. Ostin muutaman sellaisen lahjaksi. Muut eivät ole siihen innostuneet, mutta huomasin, että matolla makailu rentouttaa minua. Otin mattoja takaisin itselleni ja sijoitin yöpöydän ja sängyn väliin.
Heräilen melkein aina aamuyöstä ja joskus viiden maissa tuntuu, että unet loppuvat. Jos ne loppuvat, olen väsynyt päivällä. Joskus tulin kokeilleeksi mattoa yöllä ja huomasin, että olin ainakin torkahtanut. Otin maton apuvälineeksi unen pitkittämiseen.
Ei matto kovin pisteliäs ole pehmeän patjan päällä, mutta aluksi kuitenkin tuntuu sopivasti. Vähitellen pistely lakkaa tuntumasta. Olen mielestäni hereillä ja aikaa kuluu ehkä vartti. Havahtuessani huomaan kuitenkin , että tunti tai puolitoista on hurahtanut päivää kohti. Tämän akupunktiohoidon jälkeen uinahdan usein vielä tunniksi pariksi katselemaan väkirikkaita unia. Tässä siis yksi apukeino ikäihmisen lyhytunisuuteen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Pieni eläkekirja
Vielä tuleekin yksi päivitys tähän blogiin, jonka lopettelin vuosi sitten. Blogikirjoittelun sivutuloksena syntyi pieni kirjanen, jonka ...
-
Edesmenneen ihmisen käyttötiliä, minkä numero on ilmoitettu monelle taholle, ei kannata lopettaa ainakaan vuoteen. Lopetin muut tilit rahasi...
-
Vielä tuleekin yksi päivitys tähän blogiin, jonka lopettelin vuosi sitten. Blogikirjoittelun sivutuloksena syntyi pieni kirjanen, jonka ...
-
Minua ei enää kiinnosta ajatella eläkkeelle jäämisen aikaa ja prosesseja, ei ole tainnut kiinnostaa vähään aikaan. Se kertoo minulle, ett...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti