Avasin radion asetuttuani istumaan infrapunasaunaamme, pieneen yhden hengen kopperoon. Siellä tulee ilman kuunneltavaa aika pitkäksi, kun ei heitellä löylyjä tai ojennella pitkäkseen tai käydä jäähyllä. Jos on mietiskelytuulella, paikka on kyllä siihen sopiva.
Radiossa oli runoilta, syksyisiä runoja. Juuri luettiin Eino Leinon runoa, jonka sanat löysin nyt netistä.
"Mitä ne miettivät pienet linnut
metsässä syksyisessä,
kun pilvet riippuu ja mätäs on märkä
ja kuuset on kyynelissä?"
Kyynelet tulivat silmiini. Mitenkähän olin niin herkällä tuulella. Juuri sitä ennen kyynelehdin kuullessani televisiokonsertissa Mikko Alatalon Suojelusenkelin:
" Oi jos voisin paikata edes laudat lahoimmat
Tuon sillan, jonka yli kaikki lapset kulkevat".
Kolmas portti avaa tien työelämän jälkeiseen omaan aikaan. Miten elämä nyt järjestyy, miltä se tuntuu? Onko elämällä arvoa ilman työpanosta, suorituksia ja työn rytmiä? Kuinka tästä elämänvaiheesta selviän, kuinka minun käy? Eläkkeelle siirtymisen jälkeisiä kokemuksia,tuntoja,päivien kulkua sellaisina kuin ne tulevat.
sunnuntai 9. lokakuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Pieni eläkekirja
Vielä tuleekin yksi päivitys tähän blogiin, jonka lopettelin vuosi sitten. Blogikirjoittelun sivutuloksena syntyi pieni kirjanen, jonka ...
-
Edesmenneen ihmisen käyttötiliä, minkä numero on ilmoitettu monelle taholle, ei kannata lopettaa ainakaan vuoteen. Lopetin muut tilit rahasi...
-
Vielä tuleekin yksi päivitys tähän blogiin, jonka lopettelin vuosi sitten. Blogikirjoittelun sivutuloksena syntyi pieni kirjanen, jonka ...
-
Minua ei enää kiinnosta ajatella eläkkeelle jäämisen aikaa ja prosesseja, ei ole tainnut kiinnostaa vähään aikaan. Se kertoo minulle, ett...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti