Joki on laskenut kuorensa, vesi virtaa ja kimmeltää vapaana, koskipaikka solisee. Taas tulee kevät. Vuodenajat ovat kuin suuri lahja. Ne pitävät ihmisen luonnon osana ja tuovat vaihtelua, odotusta ja menetystä.
Saamme nähdä tämän kevään, ainakin tämän. Haluan olla valveilla, huomata hetken ja ajan, sen hyvän mitä juuri nyt on olemassa. Tämä hetki on nyt, olemme tässä yhdessä, katsomme samaa riemastuttavaa virtaa.
Tuamisillalla ja Liinamaas on jo kovasti paisuntaa. Kyrööskin kuulemma Perttilänkoskes jäät jo patuaa. Huhhuh, jokahan pian taas rannoolla rytäjää...
VastaaPoista-tupakissi-
Tämä on Malkakoskelta, jossa Kyrönjoki oli vapaana pitkältä matkalta.
VastaaPoista