tiistai 26. heinäkuuta 2011

Mieltä painaa

Mätäkuun haava tuppaa märkimään ja niin kävi miehenkin jalkahaavalle. Hänellä on pahaenteinen olo, että jalkapohjasta tulee pitkäkin vaiva. Toivottavasti antibiootti auttaa.
Vilpoinen saariemme olisi nyt helteillä oikea paikka olla ja elellä, mutta sinne emme nyt voi lähteä.Mutta mustikkaa löytyi läheisen kallion rinteiltä, jonne asti kesäkuun hallan kylmä huuru ei yltänyt. Kun silmä näkee kypsän sinistä marjaa, vaimenee ympärillä pörräävien kärpästen ja muiden lentävien surina korvissa.

Koko ajan metsässäkin pyörii raskaana mielessä Norjan joukkomurha, sen syyt ja sairas logiikka, nuorten uhrien kohtalo, perheet. Uutisten perusteella ei voi tietää, miten tästä ihmisestä on kehittynyt tunteeton tappaja, mtta mieli kokoaa vähistä aineksista kehityksen kuvaa. On vaikea ajatella muutoin, kuin että yksilökehityksen vauriot ovat laajentuneet yhteiskunnallisen vihamission muotoon, mutta paljon selittämätöntä jää varmaan niillekin,jotka asiaa tulevat tutkimaan.

Hänen lapsuudestaan tiedämme, että isä hylkäsi pojan jo varhain. Lapsen mielen voivat täyttää silloin monenlaiset toivon ja koston fantasiat. Nuoruusikä vaikuttaa paljon sosiaalisen roolin syntymiseen. Tästä miehestä on kerrottu, ettei hänellä ollut paljon kavereita. Nuoren elämässä toverisuhteet ovat kuin näyttämö, jossa jokainen on näyttelijä ja jokainen samalla yleisöä. Jatkuvassa näytelmässä haetaan omaa roolia ja arvostusta. Kun jonkun osa on aina jostain syystä yksinäisen sivustakatsojan, voi kehittyä fantasia, jossa hän esittää pääosaa ja kostaa kaikille suosikeille ja hylkääjille. Tämä poika hautoi suunnitelmaansa kuulemma yksitoista vuotta. Saattaa olla, että sen sisältö muuttui sinä aikana.

Olen 70-ja 80 -luvulla tuntenut useita tappamisfantasioissa eläviä nuoria poikia, yksinäisiä susia, joita ikätoverit pitivät liian outoina. Yksi rakenteli luokkalaisiaan varten pommeja ja sähkövirityksiä, toinen suunnitteli ampuvansa heitä kotinsa parvekkeelta. Perheestä ei ollut tukijaksi silloin eikä varhemminkaan. Jos nämä pojat olisivat saaneet sosiaalisen median kautta kontakteja ja kannattajia toisista samanlaisista, he olisivat voineet voimistua fantasioista toimintaan. He olisivat myös voineet löytää viharyhmistä yhteiskunnallisia kanavia, joissa ajatusmaailma olisi laajentunut isompiin uhkakuviin.

Eristäytynyt elämä on vaarallista. Ajatus voi muokata sairaita ja vääristyneitä rakennelmia, kun se ei kohtaa kritiikkiä eikä saa tuuletusta. Eristäytyneissä perheissäkin voi muodostua sairaita suhderakenteita ja tapoja. Salaamisen tarve lisää eristäytymistä ja outo logiikka voimistuu. Tämä itsestään näytelmän sankaria ja yhteiskunnan pelastajaa kuvitellut tappaja odotti teostaan aivan toisenlaista tulosta, kuin mitä nyt näyttää tapahtuvan: rauhan, demokratian ja yhteisyyden ideologia näyttää voimistuneen Oslon kaduilla.

Demokratia ja kaikenlaisista näkemyksistä käytävä keskustelu on terrorismin estäjä. Avoimessa keskustelussa mielipiteet tuulettuvat ja kehittyvät. Ehkä nytkin on ryhmiä, joiden mielipiteet torjutaan ja leimataan vääriksi perehtymättä niihin lainkaan ja jotka sitten eristyvät yhteiskunnallisen näyttämön ulkolaidoille. Se synnyttää turhaumaa, joka liittyneenä patologisiin taustatekijöihin on vaaran siemen.

1 kommentti:

  1. Tämäkin näkökulma, eristymisen vaara, on tärkeä tuoda esiin. Hätkähdin jossain haastattelussa näkemääni nuorta miestä, joka sanoi vihaavansa terroritekojen tekijää. Viha on tuhoisa vaihtoehto lähtökohdista ja kohteesta riippumatta. Kauhistuttava tapahtuma yhdisti kauniilla tavalla norjalaiset yli poliittisten näkemysten.

    VastaaPoista

Pieni eläkekirja

Vielä tuleekin yksi päivitys tähän blogiin, jonka lopettelin vuosi sitten. Blogikirjoittelun sivutuloksena syntyi pieni kirjanen, jonka ...